Mutta jäljellä on toivo

Positiivinen ajattelumalli ei ole pelkästään hattaraunelmia, tai sitä että hymyilet aamulla ja hymyilet illalla ja naurat vastoinkäymisille.

Mielestäni se on sitä, että siellä pimeimmässäkin paikassa sinä näet pienen valonsäikeen tulevan sieltä tunnelin päästä. Se että kun itket sitä tilannetta ja sen kamaluutta ja epäoikeudenmukaisuutta, niin tiedät, että tämä on pakko olla ohimenevää. Aina et edes tietoisesti ajattele sitä, mutta alitajuntasi tietää, että kyllä tämä vielä joskus loppuu.

Minusta toivo on samaa kuin positiivinen ajattelu.

Minulta usein kysytään että miksi olen niin iloinen ja positiivinen. Olen usein miettinyt vastausta, johtuuko se rutiineistani, se että nukun hyvin, syön säännöllisesti ja olen turvallisessa ympäristössä. Mutta sitten tajusin, että olen ollut aina iloinen ja positiivinen, silloinkin, kun nuo kaikki edellä mainitut ovat olleet vain unelma. Luulen siis, että iloisuus ja positiivisuus on ollut minulle niin selviytymiskeino, kuin suojakuori mutta aina se on ollut se toivo. Että mielessäni on aina ollut usko siihen, että joskus tämä loppuu. Vielä jonain päivänä olen onnellinen/tasapainoinen/rauhallinen/joku muu hyvä tunnetila.

Aina en minäkään ole iloinen ja positiivinen. Mutta se on toki selvää, ettei yhdessä tunnetilassa voi elää aina, ei edes koko vuorokautta, varsinkaan naisena =)

trauma (5)

Uskon myös siihen että kaiken sen tuskan ja kärsimyksen, mitä olen elämässäni kohdannut, kääntäminen voimavaraksi on ollut mullistavaa. Se, etten ole jäänyt tuleen makaamaan, vaan olen mennyt aina eteenpäin, on ollut erityisen tärkeää. Minusta on siellä kurassa ja kärsimyksessä hioutunut vahva ja voimakas. Selviytymisviettini on venynyt äärimilleen ja olen päättänyt jatkaa. Ja kyllä, joskus olen miettinyt luovuttamisen olevan ehkä helpompi vaihtoehto, mutta sitten olen taas jatkanut. Kiitos rakkailleni jotka välillä on joutuneet, ikävä kyllä, muistuttamaan elämän tärkeydestä.

Näin jälkeenpäin, kun käännyn katsomaan elämänjanaani taaksepäin, olen surullinen, mutta seison vahvana tarinani kanssa. Olen ymmärtänyt ja sisäistänyt tarinani osaksi minua ja osaksi minun vahvuuttani. En enää löydä menneisyydestäni vastauksia, en siihen miten elää tänään.

Jos olet masentunut, elät menneisyydessä. Jos olet ahdistunut, elät tulevaisuudessa. Jos olet rauhassa itsesi kanssa, elät tässä hetkessä. -Lao Tsu

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s