Hyvinvoinnin lisääminen arkeen

Olen huomannut että on paljon pieniä asioita omassa arjessa, jolla joko vahvistan tai heikennän omaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Jokaisella niillä on oma, erittäin tärkeä merkitys suuremmassa kokonaisuudessa ja kaikilla niillä on yksittäinkin väliä. Mutta vaikka joku osa-alue joskus hetkellisesti sakkaisikin, on siellä muutama perusasia minkä olisi ehdottomasti hyvä olla kunnossa, että pysyy vielä toimintakykyisenä, kuten esimerkiksi uni.

Oma hyvinvointi on ykkösprioriteetti!

Tärkein päätös minkä olen elämässäni tehnyt on selkeästi se, että laitoin oman hyvinvointini numero ykköseksi. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen, aivan kaikki. Uskon nimittäin että kaikkien ympärillänikin olevien ihmisten hyvinvointi paranee, mitä paremmin minä voin. Vanha vertaus siihen, miten lentokoneessa laitat happimaskin ensin itsellesi ja vasta sitten läheisillesi pätee tähän oikein hyvin. On vaikea auttaa muita jos oma happi on loppunut.

Tämän päätöksen tekeminen on tuonut välillä eteeni vaikeitakin valintoja. Joitain ystäviä ei vaan ehdi tapaamaan tai joutuu joillekkin todella kivoille jutuille sanomaan ei. Mutta se on lisännyt omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiani niin paljon etten kadu mitään.

Hyvinvointiluennoitsija

Olen oppinut sanomaan ei

Ei sana on vaikea, varsinkin ihmiselle joka on oppinut miellyttämään. Ajatus siitä, että minusta ei pidetä, tai minut hylätään jos joudun joskus sanomaan ei, on ollut väärä. Minun ei tarvitse edes selitellä miksi minun on johonkin vedettävä raja. Rajojen veto on erittäin tärkeää omaa hyvinvointia ajatellen. Kannattaa oikeasti käyttää hieman aikaa miettiäkseen mitä juttuja on tehnyt joidenkin muiden toiveesta, eikä omasta halusta. Saatat jopa uupua sanoessa kaikille pyynnöille aina joo. Täytyy osata sanoa EI, sillä minun hyvinvointi on minun ykkösprioriteetti.

Olen oppinut sanomaan kyllä

Nimittäin niille asioille mitkä vahvistavat ja tasapainottavat mielenterveyttäni. Aamulenkit ja terveelliset ruokailut kun ei aina ole se asia mitä eniten maailmassa haluaisin tehdä. Sillon kun vettä sataa kaatamalla ja on pimeää, ei peiton alta aamulenkille lähtö houkuta. Tai kun tekisi mieli syödä vain rasvaa suolaa tai sokeria. Kyllä sen kaikki tietää miten hyviä ne hampparit ja pizzat on, mutta onko niiden syöminen päivittäin järkevää niin ei. Herkuttelu kuuluu kyllä elämääni enkä varsinaisesti kiellä lautaseltani mitään, mutta tiedostan mitkä valinnat on fiksuja ja energiaa antavia ja mitkä ei. Mutta kaikissa näissä tilanteissa tiedän milloin pitää sanoa kyllä. Nimittäin itsekuri ei aina ole negatiivista, vaan joissain tapauksissa se onkin rakkautta itseään kohtaan, kun tietää että ne lisää hyvinvointia. Aamulenkit kyllä, rentoutuminen kyllä, lukeminen kyllä, ilman puhelinta iltaisin kyllä, juoksulenkit kyllä..

Itsekuri voi olla myös rakkautta itseään kohtaan

Silloin alkuun minä tein selväksi itselleni mitä hyvinvointi minulle tarkoittaa ja sen jälkeen mietin mitä pitää muuttaa, mitä pitää poistaa ja mitä pitää lisätä elämääni että hyvinvointini lisääntyisi. Kaikki oli oikeastaan vain pieniä arjen valintoja. Joista tuli todella suuri kokonaisuus. Näillä pienillä valinnoilla muutin koko elämäni! Ja koska kyse on niin pienistä asioista, uskon että jokainen pystyy siihen jos minäkin pystyin.

Jonna Tähtinen hyvinvointi

Mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi minulle tarkoittaa?

Tämän voi tehdä vaikka kirjoitustehtävänä, miksei piirrelen jos se on se oma juttu. Kirjoittaminen on se minun juttu, joten kirjoitin paperille tuon kysymyksen, mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi minulle tarkoittaa. Otin tähän aikaa, mietin millaisiet ihmiset mielestäni ovat hyvinvoivia ja elämäniloisia, miltä ne näyttää ja mitä ne tekee, millaisia valintoja he arjessaan kohtaavat. Mietin sellaista tilannetta missä minulla ei olisi mitään rajoitteita, ei ajallisia tai rahallisia, mitä asioita itse tekisin oman hyvinvointini vuoksi.

Sitten käänsin paperin ja kirjoitin toiselle puolelle mitä minun pitäisi tehdä eri tavalla tämänhetkisessä arjessani jotta tuo toiselle puolelle kirjoitettu teksti olisi totta minulle nyt. Sen jälkeen minulla olikin lista asioista

  • mitä lisätä arkeeni että hyvinvointini lisääntyy.
  • millaisia huonoja rutiineita pitää poistaa joka päiväisessä tekemisessäni.
  • mitä asioita pitää muuttaa tai hiukan modata, että ne palvelee paremmin minun hyvinvointia.

Varsinkin nyt on monella aikaa miettiä omaa hyvinvointiaan ja sen merkitystä. Uskon että rutiinien merkitys korostuu nyt entistä enemmän. Ulkoilma ja luonnon merkitys on nyt suurempi kuin koskaan aikanamme. Vaikka tämän hetkinen tilanne maailmassa on meidän kaikkien mieltä järkyttänyt, on tässä myös hopeareunus. Nyt meillä on aikaa itselle ja sille ydin lähipiirille. Meitä kaikkia tämä tulee koskettamaan tavalla tai toisella, pidetään siis huolta toisistamme ja varsinkin itsestämme.

Hyvinvointi

 

Toivon voimia jokaiselle tähän hetkeen!

Iloa ja valoa – Jonna

 

 

Kehon ihmeellinen suojelija

Vagushermo – kehon ihmeellinen suojelija?

Törmäsin todella mielenkiintoiseen podcastiin ylellä vagushermosta. Linkkaan podcastin tähän mutta kirjoitan muutamat ainakin minulle tärkeimmät pointit tähän alle.

PODCASTIIN TÄSTÄ

Itsensä rauhoittamisella ja rentoutumisella on meille ihmisille todella tärkeä tehtävä. Se palauttaa ja eheyttää ja sen on tarkoitus suojella meitä myös loppuunpalamiselta.

Vagushermo, eli kiertäjähermo on osa parasympaattista hermostoa joka rauhoittaa muun muassa sykettä ja hengitystä ja säätelee suoliston toimintaa. Nyt tutkitaan kovasti voisiko vagushermon stimulaatiolla olla apua esimerkiksi masennuksen hoidossa. Myös ihmisen immuunijärjestelmä kulkee vagushermon kautta joten tutkimuksilla voitaisiin vaikuttaa suuresti jopa ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen?

Helmikuu 2020 (19)

Vagaalinen jarru

Vagaalinen jarru, eli mielen rauhoittaminen, on taito joka ihmisille on kehittynyt vuorovaikutuksessa. Stressaavissa tilateissa meidän sympaattinen aktivaatio kohoaa jolloin päädymme pakene tai taistele tilanteeseen. Jos ihminen muistaisi itse siinä tilanteessa hengittää syvään, laskea vaikka kymmeneen niin silloin vagaalinen aktivaatio käynnistyy.  Toinen ihminen voi myös toimia tyynnyttelijänä samanlaisessa tilanteessa, rauhoittaa tilanteen ja tunnereaktion.

Olisikin tärkeää opettaa nämä taidot jo pienestä pitäen, kaikki mahdolliset työkalut itsensä rauhoittamiseen pitäisi opetella. Ja mitä enemmän niitä harjoitellaan, sitä varmemmin ne tulee käyttöön. Ihmisen kuuluu rauhoittua, muuten poltamme itsemme loppuun. Podcastissa sanotaankin että tämä ei ole mikään poppakonsti tai taikatemppu vaan biologiaan ja vuorovaikutukseen liittyvä prosessi . Jos olemme koko ajan pakene tai taistele tilassa, stressaantuneena, aivot väsyy eikä ne ole optimaalisessa tilassa vuorovaikutukseen tai oppimiseen. Itsensä rauhoittamisen taito on siis perustaito jonka pitäisi olla kaikkien muiden taitojen alla.

Miten minä stimuloin vagushermoa?

  • Aamulenkit. Ehdottomasti käytetyin tekniikkani. Luonto eheyttää ja korjaa ja tutkitusti laskee sykettä ja rentouttaa. Joka aamu alkaa aamulenkillä, ja 90% lenkeistäni ympäri vuoden on metsässä, mitä suurempi ja hiljaisempi metsä, sitä parempi vaikutus.
  • Rentoutumishetket pitkin päivää. Otan itsellesi pienen hetken vain pysähtyäkseni. Otan hyvän asennon ja olen vaan, laitan yleensä hälytyksen päälle etten stressaa kuluvasta ajasta, aika tuntuu tylsistyessä todella pitkältä! Vähintään 10 minuuttia per päivä. Yritän olla keskittymättä ajatuksiin jotka yhtäkkiä valtaavatkin pääni. Kun pysähdyn, niillä on silloin tilaa, mutta annan niiden vain lipua ohitseni. Saatan keskittyä kehoni eri osiin, tunnustella miltä alusta tuntuu kehoani vasten tai vain huomioida kehoni eri osia.
  • Hengitys. Saatan istuskellessani alkaa laskemaan sisäänhengitystä ja uloshengitystä. Neljä sisään ja viisi ulos-periaattellaa saatan istua useankin minuutin. Mitä harjaantuneempi hengittäjä tulee, sitä pidemmäksi uloshengitystä kannattaa pidentää. Huomioi että hengitys nostaa ja laskee palleaa, silloin vagushermon aktivointi on varminta ja nopeinta.
  • Kylmäsuihkut. Tein tätä joskus kokeilunomaisesti kauemminkin, mutta talvella tätä oli vaikea jatkaa. Pesen nykyisin aamulla kasvot oikein kylmällä vedellä ja päätän suihkun viileään.
  • Mantrat. Ja siis varsikin ng. äänteen mantrat , olen siis kehitellyt ihan omat jargonit tähän =) Mantraan niitä, eli toistan useasti. Myös kurlaus kuulemma toimii, sillä vagushermo on yhteydessä kurkun takaosan lihaksiin.

Jonna (10)

❤ Jonna

Onnellinen aamu

”Päivät on niin erilaisia. Jokaisena aamuna on erilainen olo. Koskaan ei tiedä mihin suuntaan aamu lähtee. Eilen ahdistusta ja pelkkää sohvailua melkein koko päivä. Tänään jo kuuden jälkeen aloitettu hyvillä mielin siivoilu ja pyykinpesu. Lomani viimeinen päivä ja huomenna taas lähtee arki rullaamaan. Vaatehuoneen vois siivota nyt kun on aikaa ja energiaa, tai kodinhoitohuoneen kaapit laittaa järjestykseen? Pitäiskö alkaa tavata ihmisiä? Käydä harrastuksissa? Vai sulkisinko kuitenkin verhot ja käpertyisin takaisin viltin alle..”

 

Päiväkirjamerkintäni vuodelta 2015. Nyt tuo teksti tuntuu omituiselta, ehkä jopa hieman etäiseltä kun ymmärrys omasta vaikutuksesta elämään on kasvanut. Mutta unohtuneet nuo aamut ei suinkaan ole. Muistan yhä selkeästi ne tunnetilat ja sen, miten ne vaihteli tiuhaan. Tuo kuvailemani aamu oli vielä kohtuu hyvä aamu. Silloin vain ahdisti, ne aamut kun oloni tuntui tyhjältä ja minä itse merkityksettömältä, oli kamalampia.

Jos jotain olen oppinut mielenmatkallani, niin sen, että aamut rakentaa koko päivän. Ja niistä päivistä rakentuu se meidän koko elämä. Joten aamuja ei kannata hassata muiden elämän tarkasteluun (some) tai maailman vääryyksien imemiseen (uutiset) tai omien huonojen tunnetilojen vahvistamiseen (sohva).

IMG_20180924_073828

Onnellinen aamu

Sen sijaan kannattaa keskittyä omaan itseensä. Siihen, että itse tekee niistä omista aamuista onnellisen. Onnelliset aamut on varmasti se, mitä jokainen meistä ihan varmasti haluaa. Uusi aamu on aina mahdollisuus aloittaa tyhjästä, keskittymättä eilisen mahdollisiin pettymyksiin tai haasteisiin, tai huomisen huoliin. Uusi aamu on myös valinta.

Kukaan ei voi varmaksi sanoa, että näin tai noin saisit aloitettua aamusi onnellisena, mutta suurin asia mikä oikeasti vaikuttaa siihen, on sinun asenne. Ajatus siitä, että voin vaikuttaa ja tahtotilan olevan oikea siihen, että aamu on tosiaankin hyvä, on isoin asia. Aamuissa on monta muutakin asiaa mitkä rakentaa aamun, eli ne omat rutiinit. Rutiineilla saa aamuista helposti sellaisia, kuin itse haluaa. Siksi kannattaa sinne hampaidenpesun ja kenkien laittamisen väliin miettiä niitä hyvän aamun rutiineita.

MInulle toimivia, minun aamuja parantavia juttuja on ollut esimerkiksi nämä:

Kehon liike: Mulle ei jooga sopinut eikä kotona tehtävä jumppa, eikä salilla käynti, mutta koiran ulkoilutuslenkistä tuli se mun juttu! Kehon liikuttaminen aamulla on vaan todella hyödyllistä, se laittaa veren kiertämään ja aivotkin herää ihan eri tavalla päivään.

Kiitollisuus: Positiivinen psykologia on ihan tutkitusti hyväksi meille. Kiitollisuus lisääntyy kun sitä harjoittaa, ja onnellisuus lisääntyy ihan 100% varmasti, kun on elämässään kiitollinen. Otan siis hetken aikaa miettiäkseni mistä olen eilisessä kiitollinen. Kirjoitan ylös kolme asiaa. Tämän kun otin jokapäiväiseen käyttööni aloin muutaman kuukauden päästä löytämään kiitollisuutta yllättävistäkin asioista, tapahtumista ja paikoista, kun ne perinteiset kiitollisuuden aiheet oli jo käyty läpi.

Oman tunneilmaston fokusoiminen: no jopas kuulosti hankalalta. Yksinkertaisuudessaan se on mulle sitä, että mietin millaisissa tunnetiloissa haluaisin tänään olla ja mietin tapahtumia missä muistan sellaisessa tunteessa olleeni. Otan siis joka aamu hetken rauhassa itselleni, suljen silmät ja hengittelen hetken syvään. Nostan mieleeni mielikuvia tapahtumista kun tunsin tuota tunnetta mitä nyt haluan päivääni viedä. Mielikuvittelen tarkkaan, mitä ääniä ja tuoksuja siellä on ja mitä siellä tapahtui. Joskus muistoon liittyy musiikki, silloin laitan musiikin soimaan. (ja saatan jopa tanssia, siis yksin kotona ollessani)

Joskus otan aikaa myös tälle: Mietin myös sitä millaisia kohtaamisia päivääni haluaisin, millaiset kohtaamiset tekisi päivästäni vielä paremman. Mietin miten itse voisin tehdä jotain, että tälläisiä kohtaamisia tulisi. Joskus olen saattanut ajatella, että kunnon nauru tekisi työpäivästäni paremman, ja aina olen silloin saanut nauraa!

En voi vaikuttaa siihen, mitä päivä tuo tullessaan, mutta siihen voin, miten reagoin niihin.

Luottamus siihen että päivästä tulee hyvä, ja ymmärrys siihen että päivän tapahtumiin ei voi vaikuttaa, mutta siihen voi, miten niihin tapahtumiin reagoi, on ollut tärkeää.

Ja hei, jos antaisin fiilikseni päättää miten aamuisin toimin, jäisin aina sänkyyn. Sen sijaan annan ensisijaisesti toimintani valita mun fiiliksen. Se on syy miksi käytän aikaani aamuissa näihin juttuihin, koska näin onnellinen aamu ja onnellinen päivä on enemmän todennäköisempi. Aamulenkillä saan paskastakin aamusta paremman!

 

Elämyspuu19 (47)

 

Parisuhdeterapia

Olen usein miettinyt miksi mielenterveys on yhä hieman tabu? On salonkisairauksia kuten masennus, josta puhuminen on jo ok. Työuupumus on myös ok, mutta kaikki noista kovemmat on jo asia, mistä ei kukaan halua puhua. Toivon olevani raivaamassa tietä kun puhun traumoista omilla kasvoillani, mutta tie ei suinkaan ole helppo. Ja suurimmaksi osaksi en suinkaan saa tuomitsemista ulkoapäin, vaan sisältäpäin, itseltäni.

Onneksi terapiaa aletaan nykyisin pikkuhiljaa pitämään enemmän voimavarana kuin nolona asiana, tai heikkouden merkkinä. Silti en tiedä yhtäkään pariskuntaa joka olisi kertonut avoimesti parisuhdeterapiastaan. Siksi tämä kirjoitus.

”Varasimme mieheni kanssa ajan parisuhdeterapiaan ja pääsimme tapaamaan terapeuttia puolen vuoden jonotuksen jälkeen. Pahoittelivat kylläkin pitkiä jonoja, ongelmia tuntuu olevan monessa perheessä. Odotushuoneessa oli aikakausilehtiä ja odottava tunnelma, ehkä jännittynytkin. Sisältä tuli hetken kuluttua pariskunta pikkuvauvan kanssa. Voi noita aikoja, mietin mielessäni. Pikkuvauva-arki ja parisuhde ei tosiaankaan ole mikään helpoin combo.”

Terapeuttimme oli noin nelissäkymmenissä oleva nainen. Oikein mukavan oloinen terapeutti. Koko ensimmäinen aika me puhuttiin omista perheistämme ja niiden ongelmista. Hän halusi tietää millaiset taustamme ovat. Mieheni eikä minun perheissä  ole ollut tapana puhua ongelmista, molemmissa perheissä ne pääasiassa pyyhkäistiin maton alle ja niistä ei puhuttu sen jälkeen. Minun kotona oli tapana se, että seuraavana aamuna kaikki oli hyvin, olipa illalla tapahtunut mitä vain. Ja siitä ei puhuttu. Piste.

Meillä oli siis kuin perintönä saatu kommunikointi ongelma, me ei kertakaikkiaan oikein osattu puhua kipeistä asioista, ja sen takia otettiinkin yhteys pariterapeutille. No tietysti osattiin jo jäsentää ongelmamme siihen puhumiseen sen puolen vuoden aikana mitä aikaa odotettiin. Päätettiinkin siksi alkaa harjoittelemaan ja tekemään töitä jo ennen aikaa.

Terapeutin aika tuli ja aika paljon sieltä saikin irti, sillä oli aivan erilaista keskustella toistemme kanssa jonkun toisen avustuksella. Moniin asioihin aukesi silmät ja monia uskomuksia ja luuloja osoittautui vääriksi. ”Ai noin hän on tuosta ajatellut, minä kun luulin että näin..”

IMG_20190126_091403

Toivon myös että pariterapian avulla osaamme ennaltaehkäistä ongelmia tulevaisuudessa. Ei siis missään nimessä tarvitse olla siinä ”lusikat jakoon”-tilanteessa ennenkuin ottaa yhteyttä johonkin auttavaan tahoon. Tätäkin palvelua saa ilmaiseksi ainakin perheasiain neuvottelukeskuksesta.

 

Kävimme sinä vuonna noin nelisen kertaa keskustelemassa asioista ja käynnit oli varmasti ihan tarpeellisia. Kuitenkin vasta nyt vuosien jälkeen olen oppinut muutamia asioita mitkä ovat selkeimmin vaikuttaneet parisuhteeseemme. Viettämällä yhteistä aikaa, keskustelemalla puolison kanssa ja lukemalla parisuhdekirjoja on olleet minulle toimivimmat asiat. Ja juurikin tässä samaisessa järjestyksessä.

Yhteinen aika

Yhteinen aika on tärkeintä, varsinkin hektisessä elämänvaiheessa. Eli juuri silloin kun sitä aikaa ei yhtään ole. Ensimmäisenä kannattaa kalenteriin lisätä se yhteinen aika. Ja ei joka kerta tarvitse mennä hienosti ulos syömään ja elokuviin. Voi vaan olla. Välillä taas on mukava laittautua ja käydä yhdessä syömässä hienommin. Meillä on joka sunnuntaiaamu parisuhdeaika. Joka sunnuntai meillä on niin sanotusti treffit. Silloin yleensä käydään yhdessä aamulenkillä, lämmitetään aamusauna ja syödään hiukan parempi aamupala. Tärkeintä siinä on että syödään aamupala yhdessä, ei se mitä pöydästä löytyy.

Sunnuntai aamut on valikoituneet meidän aamuiksi siksi, että meidän teinit nukkuu silloin. Me ollaan molemmat aamuvirkkuja, joten meillä on useampi tunti yhteistä aikaa ennen lasten heräämistä, iltaisin ollaan aivan liian väsyneitä ollaksemme niin läsnä toisillemme. Sen lisäksi sunnuntai aamuisin on aina aikaa, vaikka minulla olisi työvuoro. Silloin menen kuitenkin niin myöhään töihin, että aamuun jää hyvin aikaa treffeille.

IMG_20190126_091406

Puolison tapa näyttää rakkautta ja vastaanottaa sitä

Yksi tärkeimmistä asioista on ollut huomioida toisen tapa vastaanottaa rakkaus. Se, millä tavalla hän kokee tulleensa rakastetuksi. Kysyin välillä iltaisin että tunnetko tulleesi rakastetuksi ja jos tulit, mistä teoista tai sanoista se tunne tuli? Tai jos vastaus olisi ollut että en, kysymys olisi ollut, miten olisin voinut osoittaa sinulle rakkautta? Me nimittäin huomasimme, että meillä on todella erilaiset tavat vastaanottaa ja osoittaa rakkautta.

Puolisolleni rakkautta on se, että olen tehnyt ruuan, hoitanut kotia ja lapset. Spesiaalirakkauden osoitus hänelle on, kun olen illalla laittanut kahvinkeittimen nappia vaille valmiiksi =) Hyvä ruoka ja puhdas koti on hänelle ne asiat, millä hän kokee tulleensa rakastetuksi. Koska hän kokee tulleensa näillä rakastetuksi, hän kiittää niistä ja on onnellinen. Hän siis on ajatellut että minä koen tulevani rakastetuksi sillä, että hän on kiitollinen ja näyttää sen. Hän myös mielellään hoitaa minulle tärkeitä asioita, mitä en mielellään hoida. Kuten bussikortin lataaminen tai polkupyörän renkaan vaihto. Hän hankkii minulle tai lapsille tarpeellisia tavaroita. Hän siis mielellään ostaa lahjoja.

Minun tapa osoittaa rakkautta ja vastaanottaa sitä

Minulle tärkein tapa osoittaa rakkautta on läheisyys. Annan läheisyyttä kun haluan osoittaa rakauttani. Minulle tärkein tapa vastaanottaa rakkautta on turvallisuus. Turvallinen olo on minulle tärkeintä maailmassa joten se, että minulla on turvallinen olo, on yhtä kuin rakkaus. Kun näen ja tunnen että toinen haluaa tehdä oloni turvalliseksi, se on suurinta rakkautta. Toinen tapa minulle vastaanottaa rakkautta on läsnäolo. Se että kun puhun, minua kuunnellaan. Kuunnellaan oikeasti läsnäolevasti. Osallistutaan keskusteluun, mietitään vaihtoehtoja ja puntaroidaan asioita. Rauhoitellaan jos olen ahdistunut tai hermostunut. Pysähdytään siihen hetkeen kun kerron päivästäni, huolenaiheistani, onnellisista asioista, arkipäivän jutuista.

Kun siis ymmärsimme että meidän tavat antaa ja vastaanottaa rakkautta on olleet erilaiset, on se muuttanut suhdettamme. Se että minua kiitetään ruuasta, ei riitä minulle rakkaudenosoitukseksi. Kun minua kiitetään ruuasta ja kysytään miten päiväni on mennyt, kuunnellaan ja keskustellaan siitä, on se minulle rakkaudenosoitus.

Kun halin miestäni koko ajan, ei se yksistään riitä miehelleni rakkaudenosoitukseksi, vaan se että hoidan kotia ja halaan. Jos tällä tavalla kärjistää asian. Toki nämä kaikki asiat yhdessä tekevät parisuhteemme ja onnellisuuden. Kaikkien pienien osien summa siis. Mutta se, että ymmärrämme sen tarpeen, ja ymmärrämme sen, että millä tavalla toiselle voi näyttää rakkautta niin, että hän sen osaa vastaanottaa oikein, on tärkeintä.

IMG_20190121_174047

XOXO – Jonna

Henkinen hyvinvointi

Henkinen hyvinvointi on yksi osa-alue kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Minun mielestä se on kaiken perusta.  Minulle se on sitä miten minun mieli yleisesti voi, miten arvostan itseäni, miten katson peilikuvaani ja rakastanko omaa aitoa sisintäni. Minulle se on myös sitä, millaisia ajatuksia minun pääni sisällä pyörii ja miten reagoin niihin. Millainen itsetuntemus ja itseluottamus minulla on? Se on myös sitä, mitä ajattelen muista ihmisistä ja miten näen maailman.

Kun olen henkisesti hyvinvoiva ja tasapainossa, en myöskään oikeastaan mieti mitä muut minusta ajattelee tai miten näyttäydyin muiden silmissä. Olen silti ihminen, ja loukkaannun ikävistä sanoista tottakai, mutta päätöksentekoon ei muiden mielipiteet enää vaikuta. Minua on erittäin paljon ohjannut muiden mielipiteiden miettiminen, ja olen antanut pelon tehdä valintoja puolestani. Pelko siitä, miten muut suhtautuu, tai ajattelee valinnoistani. Pelko että olen erilainen tai outo, pelko siitä, että minulle nauretaan tai valintojeni takia minut hylätään.

IMG_20180407_080132

Ympäristö tai jopa yhteiskunta voi myös aiheuttaa paineita elää jollain tietyllä tavalla, ja se ei välttämättä olekaan se mitä aidosti haluaisi. Jopa lähipiirin ihmiset on saattanut  aiheuttaa sen, että on kasvattanut itselleen kuoren eikä uskalla olla haavoittuvainen tai heikko.  Uskon että haavoittuvaisuus on voimavara, jos vaan on sinut itsensä kanssa. Heikkona olemisen hienous on siinä, että voit pyytää apua. Mutta jos omaa vääränlaisia ajatusmalleja, eikä oikein tunne itseään, voi avun pyytäminen olla vaikeaa, jopa mahdotonta.

Vahvuutta ei suinkaan ole se, että väkisin yrität jaksaa. Vaan se, kun huomaat voimavarojesi loppuneen, pystyt pyytämään apua.

Henkiseen hyvinvointiin kuuluu myös se, miten paljon antaa itselleen aikaa kuunnella omia tarpeitaan ja halujaan. Täytyy pysähtyä kuuntelemaan sisintään. Mikään ei muutu jollei ensin pysähdy ja tunnista. Omaa ääntään on myös vaikea kuulla jos kaiken tyhjän ajan käyttää johonkin aktiiviseen tekemiseen. Saatetaan kalenteroida omaa aikaa ja täyttää se kaikenlaisella tekemisellä, treenillä ja vaatekaapin siivouksella, kavereiden näkemisellä ja television katselulla. Mutta se ei suinkaan ole sitä hiljaisuudessa olemista, ei oikeastaan välttämättä edes palauttavaa. Olisi hyvä välillä olla, vaikka tuijotella metsässä puun latvoja, kuunnella tuulta ja tuoksutella männyn tuoksua.

Siellä se oma ajatus aukeaa, kun on tilaa ajatuksille tulla, ja mennä. Sieltä syvältä alkaa ne omat syvimmät ajatukset, tarpeet ja oma ääni nousta. Ensimmäisillä kerroilla sieltä ei varmasti löydy mitään järkevää, enemmänkin kaaosta kaikista ajatuksista, to do-listoista ja unohtuneista asioista. Mutta kun tekee tekemättömyydestä rutiinin, niin sieltä se punainen lanka löytyy.

IMG_20180407_081037

Jos haluaa voida kokonaisvaltaisesti hyvin, on pakko miettiä jokaista osa-aluetta erikseen. Ja miettiä itse, mikä omalla kohdalla osa-alueista on se tärkein.

Yksi ajatus voi olla esteenä henkiselle hyvinvoinnillemme. Nimittäin se, että ajatellaan että vasta sitten kun asiat on hyvin, minulla on aikaa ja voimavaroja satsata omaan hyvinvointiini. Jos voidaan huonosti, mietitään että hyvinvoinnin rutiinit voidaan ottaa käyttöön vasta sitten kun on parempi olo.  Se on kuin lapsi ajattelisi, että vasta sitten kun minulla on kengät jalassa, voin lähteä kävelemään.

Tästä voit ladata itsellesi tehtävä pdf:n missä voit konkreettisesti miettiä omaa henkistä hyvinvointiasi. Traumaselviytyjä Henkinen hyvinvointi

Tiedätkö mitkä muut osa-alueet kuuluu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?

 

Hyvinvoivin mielin -Jonna